10 oppia muutoksen fasilitointiin Aalto yliopiston Facilitating Change -kurssilta
Facilitating Change -kurssin oivalluksia ja reflektointia toukokuussa 2026
Osallistuin keväällä 2026 Aalto yliopiston Facilitating Change -kurssille. Opettelimme 252 kurssilaisen kanssa muutoksen ymmärtämistä ja kokeilemaan keinoja ja työkaluja muutoksen onnistuneeseen fasilitointiin.
Kurssi tarjosi paljon hyvää sanoitusta ja uusia oivalluksia muutosjohtamiseen tai muutoksen fasilitointiin, kuten aihetta tällä kurssilla osuvasti kutsuttiin.
Jos pitää yksi tärkein oppi kiteyttää, niin ehkä se on tämä: muutoksesta ei ole olemassa yhtä yhteistä tilannekuvaa. Jokainen tarkastelee muutosta oman roolinsa, kokemustensa, osaamisensa, kuormituksensa ja tunteidensa kautta. Siksi muutoksen tilannekuva on jokaisella oma. Ehkä tätä ei osata huomioida tarpeeksi ja siksi niin moni muutos tuntuu organisaatioissa hitaalta ja sekavalta. Toiset ovat jo valmiita etenemään, kun toiset vasta yrittävät ymmärtää, mistä edes on kyse.
Tähän pureuduttiin kurssilla mm. kokeilemalla, miten muutosta kannattaa hahmottaa ajassa: miltä muutoksen tulisi näyttää konkreettisesti vuoden kuluttua, missä olemme nyt, mitä pitää tapahtua 1 kuukaudessa, 6 kuukaudessa, ja mitä pitää olla valmiina ennen kuin voidaan edes aloittaa. Näin päästään parempaan yhteiseen tilannekuvaan ja abrtrakti muutos muuttuu konkreettisemmaksi ja omakohtaiseksi.
Kokosin tähän blogiin 10 tärkeintä oppia kurssilta. Niissä nousevat esiin samat teemat, joita myös sote-kentällä juuri nyt pohditaan: yhteisen ymmärryksen rakentaminen, käyttäytymisen muutos, rutiinien muutos, toiminnan muutos, työn identiteetin muutos, epävarmuudessa toimiminen, fasilitointi, kulttuuri ja muutosjohtaminen.
Lämmin kiitos kurssin vetäjille Risto Sarvas Jari Ylitalo Jaakko Vintturi ja Katri Wenell sekä harjoituspareille keskusteluista, oivalluksista, työkaluista, reflektoinnista ja yhteisestä oppimisesta. Näistä on hyvä ammentaa aineksia omiin sote-juurruttamisen koulutuksiin.
10 oppia Facilitating Change -kurssilta:
1. Muutoksessa ei ole yhtä yhteistä todellisuutta
Ihmiset kokevat muutoksen eri tavoin omien rooliensa, kokemustensa, osaamisensa ja kuormituksensa kautta. Näiden erilaisten näkökulmien ymmärtäminen on onnistuneen fasilitoinnin ytimessä.
2. Muutos tapahtuu epävarmuudessa
Organisaatioiden on opittava toimimaan “sumussa” sen sijaan, että odotetaan täydellistä varmuutta. Perinteiset johtamismallit eivät yksin enää riitä.
3. Kulttuuri syntyy arjen teoista
Kulttuuri ei ole erillinen asia työstä. Tapa, jolla ihmiset viestivät, tekevät päätöksiä ja toimivat yhdessä, rakentaa organisaatiokulttuuria jatkuvasti.
4. Digitaalinen transformaatio on ennen kaikkea toimintatapojen muutos
Teknologian käyttöönotto muuttaa aina rutiineja, käyttäytymistä ja organisaation kulttuuria.
5. Muutos syntyy tekemällä, ei esityskalvoilla
Todellinen muutos rakentuu uusista toimintatavoista, kokeiluista ja käyttäytymisestä.
6. Pienet työkalut voivat rakentaa yhteistä ymmärrystä
Viitekehykset, canvas-työkalut ja fasilitointimenetelmät auttavat keskustelemaan epävarmuudesta ja rakentamaan yhteistä ajattelua.
7. Kontekstin ymmärtäminen on tärkeää
Onnistunut fasilitointi edellyttää muutoksen ympärillä olevan organisatorisen, sosiaalisen ja strategisen kontekstin ymmärtämistä.
8. Muutos selkeytyy, kun sitä hahmotetaan ajassa
Uskalla konkretisoida muutosta: missä olemme nyt, mitä pitää tapahtua seuraavaksi ja miltä onnistuminen näyttää 1 kuukauden, 6 kuukauden ja 1 vuoden päästä.
9. Reflektointi mahdollistaa oppimisen ja muutoksen
Muutoksessa oppiminen syntyy tekemisen lisäksi pysähtymisestä, keskustelusta ja kokemusten tarkastelusta. Reflektointi auttaa tunnistamaan oivalluksia, haastamaan oletuksia ja suuntaamaan seuraavia askeleita.
10. Tunteet ja käyttäytyminen ratkaisevat muutoksen onnistumisen
Muutos ei ole vain prosesseja ja suunnitelmia, vaan ennen kaikkea ihmisten tunteita ja käyttäytymistä. Onnistunut muutos edellyttää ymmärrystä siitä, mikä motivoi ihmisiä, mikä herättää vastustusta ja miten uusia toimintatapoja voidaan tukea arjessa.
Tätä reflektointia voi kommentoida aiheesta tekemäni LinkedIn-postauksen yhteydessä täällä.
